Kuusamo kutsuu

Olin käynyt muutamana syksynä ennen koronaa patikoimassa Kuusamon upeassa luonnossa ja ihastunut maisemiin. Toissa kesänä tulin valokuvauksen lyhytkurssille opistolle. Antoisan ja mielenkiintoisen kurssin jälkeen useampi meistä uhkasi tulla takaisin. Kaksi meistä toteutti uhkauksensa; minä ja opiskelukaverini Eija (minä ja Eija studiossa)

Olen 63-vuotias nainen. Jäin toista vuotta sitten vapaaehtoiselle eläkkeelle. Vuoden ajan ihmettelin ja nautin aikatauluvapaasta uudesta elämästäni. Eräällä  talvisella kävelylläni Vesijärven rannassa olin onnistunut ottamaan mielestäni hyvän kuvan (kuva Jäämaljakko) ja ajattelin, että haluaisin ottaa hyviä ja vielä parempia kuvia. Muistin kesäisellä valokuvauskurssilla lausumamme uhkauksen – ehkä se olikin lupaus - palata Kuusamoon ja opistolle. Kuusamon kutsu oli niin vahva, että heti kotiin päästyäni lähetin hakemuksen valokuvauslinjalle. Kuukauden kuluttua sain tiedon, että minut oli hyväksytty! Huh!

Viikon pyörittelin asiaa ja epäilyksiä mielessäni; eikö minun pitänyt alkaa laskeutumaan rauhalliseen hiljaiseloon ja vilttitossujen kuluttamiseen. Nytkö olenkin menossa koulun penkille ja vielä 700 kilometrin päähän! Kuusamon kutsu vaan vahvistui ja samaa tahtia myös innostukseni. Mikä mahdollisuus! Kyllä tämä kortti on nyt katsottava.

Kevään ja kesän ajan järjestelin asioita. Sitten elokuun lopussa matkaan. Pikkunen autoni täynnä rakkaimpia tavaroita, harrastusvälineitä sekä ulkoilu- ja retkeilyvaatteita.

Ensimmäinen päivä opistolla jäi mieleen lämpimän vastaanoton ansiosta. Koko koulun henkilökunta oli esittäytymässä ja toivottamassa meidät, #pohjoisenpikselipimut, tervetulleiksi opiskelemaan. #pohjoisenpikselipimut koostuu 12 eri ikäisestä, eri elämäntilanteessa olevasta ja eri puolilta Suomea tulleista naisista, jotka haluavat oppia valokuvausta.

Nyt, opintojen puolessa välissä on mukava muistella kulunutta syksyä. Syksy on ollut todella antoisa! Mahtava suorastaan! On ollut etuoikeutettua saada opiskella Kuusamossa-opistossa, jolla on pitkät perinteet valokuvauksen opetuksesta. Opetus on ollut laadukasta ja käytännönläheistä. Ensin on käyty eri kuvaustyylien teoriaa ja tekniikoita läpi. Sitten on lähdetty harjoittelemaan, yleensä jonnekin Kuusamon upeisiin maisemiin tai kuvauksellisiin kohteisiin ja jopa Ruka Nordic
-kisoihin. Nämä retket ovat olleet minulle syksyn kohokohtia.  Mukavat automatkat ja eväiden nauttiminen opiskelukavereiden ja opettajan kanssa, onnistumiset ja epäonnistumiset kuvaamisessa, ryynääminen luonnossa… Viikonloppuisin olen tehnyt omia kuvausretkiä lähiympäristöön ja vähän kauemmaksin. (Kiekerönjoella)

Meillä on ollut rautahermoisen oman open, Riston, lisäksi myös muita, oman kuvaustyylinsä huippuammattilaisia opettajina. Jokainen on jakanut osaamistaan ja vinkkejään auliisti. Myös vapaa-ajalla on voinut kartuttaa osaamistaan, Kuusamossa vierailee valokuvauksen ammattilaisia luennoimassa tai pitämässä näyttelyitä.

Tein oikean päätöksen, kun päätin katsoa kortin lähteä Kuusamoon valokuvauslinjalle. Se kortti oli nimittäin Ässä!

Kirjoittaja: Anneli Arminen (Minä ja Kuusamo)

Kommentit

Kirjoitusta ei ole vielä kommentoitu.

Kirjoita uusi kommentti

« Takaisin