Kannattaako tänne Kuusamoon tulla?

Jos juuri sinä siellä mietit, että laittaisinko hakemuksen Kuusamo-opiston valokuvauslinjalle, niin todellakin, kannattaa laittaa!

Kun itse viime vuoden elokuun lopulla astelin opistolle ja ensimmäinen koulupäivä oli ohi, niin tiesin heti että olin tullut ja päässyt juuri oikeaan paikkaan.

Valokuvaus on siis itselleni ollut aina rakas harrastus, hetkien ja maisemien tallentamista, terapiaakin ja ”kamera kaulassa” olen kulkenut jo vuosissakin jonkunmoisen matkan.

Oli mukavaa heti ensimmäisenä päivänä kuunnella luokkakavereiden esittelyjä itsestään ja siitä miksi kukakin on täällä.

Eri puolilta Suomea oli nyt siis yhdessä kaksitoista ikähaarukaltaan alle kaksikymppisestä reiluun kuuteenkymppiin mielenkiintoista naista aloittamassa vuoden mittaisen koulutuksen.

Ja kaikilla sama kiinnostuksen kohde; VALOKUVAUS.

Ja täytyy vielä todeta, että itse yleensä aina jännitän paljon uusia tilanteita tai puhua itsestäni muille, niin varmasti ensimmäisen kerran elämäni aikana minua ei juurikaan jännittänyt kertoa itsestäni tai jutella uusien ihmisten kanssa tänä ensimmäisen koulupäivänä.

Meidän valokuvauslinjan ”pääopettajan” Riston, olin tavannut kerran aikaisemmin käydessäni  ns. tutustumiskäynnillä Kuusamo-opistolla. Hänestä jäi jo tutustumiskäynniltä ensivaikutelma; rento, mukava ja asiallinen opettaja.  

Ensivaikutelma on pitänyt, ja kyllä Risto opettajana on myös tarvittaessa saanut koko ryhmän pysymään aikataulussa ja hiljaa keskittymään ja kuuntelemaan. Ennen kaikkea hän on valokuvauksesta paljon kokemusta omaava ja sen tiedon hän hyvin myös osaa opettaa.

Ja onhan meillä ollut myös todella hyviä ”vierailevia” opettajia eli on hienoa oppia monista eri näkökulmista valokuvauksesta ja valokuvauksen eri tyyleistä usealta valokuvauksen ammattilaisilta.

Ja jo tuolloin tutustumiskäynnillä Risto sanoi, että opiskelu ei tule olemaan lomailua, vaan opiskeluun pitää sitoutua ja se pitää paikkansa. Eli mikäli olet siis valmis sitoutumaan, joustamaan, tekemään ”läksyjä” myös vapaa-ajalla, välillä yömyöhäänkin ”deadlinen” lähestyessä, niin edelleenkin kannattaa laittaa hakemus tulemaan.

Ja täällä valokuvauslinjalla, tulet varmasti oppimaan uutta, tutustumaan samanhenkisiin ihmisiin ja pääset nauttimaan Kuusamon luonnosta ja rennosta ja rauhallisesta elämäntyylistä.

Valokuvauslinjalla saat siis todella laajasti opetusta valokuvaukseen liittyen ja mikäli haluat jatkaa opiskeluja tämän jälkeen, on tämä todella hyvä paikka tutustua ja syventyä valokuvaukseen ja ehkä myös itseensä.
Tai mikäli haluat vaan syventää jo opittuja tietojasi tai jatkaa kuvaamista harrastuksena, niin silloinkin kannattaa se hakukirje laittaa tulemaan.

Mielestäni tällainen ”välivuosi” siitä totutusta arjesta, missä se sitten kelläänkin on, tekee aina hyvää…Ja olit sitten perheellinen, eläkeläinen, juuri opiskeluista valmistunut, tai mitä tahansa, niin tänne on kaikki tervetulleita. Itse uskon, että välivuosi tai muuten vaan erilainen vuosi, on mahdollista kunhan vaan uskaltaa ja on tarpeeksi tahtoa. Koska kyllähän se on niin, ettei ei ole helppoa jättää taakseen, sitä tuttua ja turvallista arkea, mutta kokemuksesta nyt sen sanon; se kuitenkin todella kannattaa!

Ja jos mietit, miksi vielä sen hakukirjeen kirjoitat, niin tärkeintähän kuitenkin on, että valokuvaus on sinulle lähellä sydäntä ja että olet motivoitunut oppimaan ja tekemään töitä oppimisen eteen.

Eikä opiskelu täällä toki aina ole pelkkää ”puurtamista”, vaan se on myös paljon hyviä, rentojakin hetkiä.

Ja itselle parhaimpina hetkinä pidän valokuvausretkiä upeassa luonnossa ja sitä kun oivaltaa, että on oppinut taas yhden uuden asian valokuvauksesta tai vaikka kuvankäsittelystä tai se, että retkipäivän jälkeen huomaa, että on saanut otettua sen todella hienon kuvan.

Hienolta tuntui myös, kun ensimmäisen kerran oma valokuva tulostettiin ja laitettiin näytille Kuusamo-opiston ruokalan seinälle. Ja tietysti yksi erittäin tärkeä asia on ne luokkakaverit, koska kun olet ryhmässä samanhenkisten, valokuvauksesta kiinnostuneiden kanssa se on vaan mahtavaa.

Ja toivoisin myös, että aina kävisi ryhmäytyminen näin hyvin kuin meillä;
Eli tänä vuonna meillä on todella hieno ryhmä kasassa, kuulemma ensimmäistä kertaa koskaan valokuvauslinjan historiassa ryhmässä on pelkkiä naisia.  

Ja jo nyt, helmikuun alkaessa mietin, että näiden ”likkojen” kanssa voisi opiskella vaikka toisen vuoden tähän perään. Uskon myös, että tämän ryhmän kanssa tullaan yhteyttä pitämään myös opiskelujen päätyttyä. Ja tästä vuodesta jää varmasti myös elämään hyviä ystävyyssuhteita.

Kuulin myös silloin tutustumiskäynnillä muutaman viime vuoden ryhmäläisen suusta; ”Että tänne Kuusamoon kun tulet, niin tänne haluat myös jäädä”.

Ja kyllä, täällä Koillismaalla ja Kuusamossa on upea luonto lähellä ja aivan mahtavaa, kun Lappikin on ihan nurkan takana.
Varsinkin, jos tykkäät rauhallisuudesta, luonnossa liikkumisesta sitä vaan ihastuu Kuusamoon. Täällä on siis hyvä ihmisen olla. Vaikka eihän tätäkään voi yleistää eli että kaikki täällä tykkäisivät olla, mutta ainakin eteläisestä suomesta tulleena olen sitä mieltä, että täällä pohjoisempana on vaan jotenkin ”helpompi hengittää”.

Vaikka itse en ole jäämässä Kuusamoon (etsin siis edelleen paikkaani täällä pohjoisesta jostain pohjantähden alta), mutta poikani, joka lähti ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen tänne välivuotta viettämään kanssani ja tekemään töitä on  harkinnut jäävänsä tänne ainakin vielä toiseksi vuodeksi töihin.
Ja tiedän myös, että ainakin muutama meistä tämän vuoden valokuvauslinjalaisista on myös jo päättänyt jäädä tänne Kuusamoon. Eli viimevuotisten opiskelijoiden ”puheet”, pitävät paikkaansa.

Eli mitähän vielä mietit, laitahan nyt vaan sitä hakukirjettä tulemaan.

Kommentit

Kirjoitusta ei ole vielä kommentoitu.

Kirjoita uusi kommentti

« Takaisin