29.05.2018 | Blogi
Kuusamo-opiston valokuvauslinja päättyi pari viikkoa sitten. Linjan opiskelija Kaisa Vänskä piti päätöslounaalla opiskelijan puheenvuoron, jonka pohjalta Kaisa kirjasi ajatuksiaan opiskeluvuodesta valokuvauslinjalla Kuusamo-opiston blogiin.
Kouluvuosi Kuusamo-opistossa on päättynyt. Kun keväällä 2017 laitoin hakupaperit menemään, en tiennyt, mitä odottaa. Olin hiljattain palannut muutaman kuukauden reissulta Euroopasta ja sinä aikana mielessäni oli vahvistunut tunne siitä, että valokuvaus on se, mikä kiinnostaa. Syksyllä 2017 löysin itseni Kuusamosta esittäytymässä pienehkölle ryhmälle muita valokuvauksesta kiinnostuneita. Ikähaitari oli suuri, ja kaikkien taustat erilaiset. Suurin yhdistävä tekijä oli valokuvaus.
Alusta lähtien aika tuntui kiitävän ohi silmänräpäyksessä, mutta taaksepäin katsoessa mieleen palautuu monia muistoja: kuvausretkiä Oulangan kansallispuistoon ja Riisitunturille säässä kuin säässä. Edes kaikkien märimpinä ja kylmimpinä hetkinä, kun hetkittäin liian köykäisesti pukeutuneena pelkäsin sormieni ja varpaideni puolesta, en miettinyt, miksi olin täällä. Jokainen kuvausreissu opetti jotain uutta, ja pelkästään se, että saatoin kykkiä suon poikki menevillä pitkospuilla kuvaamassa pienen kuusen alla lammikossa kelluvia keltaisia koivunlehtiä koulupäivän aikana, oli huikeaa.
Kuusamo jätti jälkensä muuhunkin kuin kuvaustaitoihin: viimeksi kotona käydessäni äiti kysyi otanko lisää ruokaa, ja vastasin “Ei kiitos, tämä oli ihan nokko.” Ympäri Suomea asuneena uskallan väittää, että Kuusamo on kiva paikka asua. Toki se voi Etelä-Suomen kiireen jälkeen tuntua melkein pelottavan hiljaiselta varsinkin talvella, mutta upeat maisemat ja mukavat ihmiset ilahduttivat ainakin minua.
Kaikkineen olen enemmän kuin tyytyväinen kuluneeseen kouluvuoteen: Kuusamo-opisto tarjosi kattavan katsauksen niin luonto- ja maisemakuvaukseen, journalismiin ja kuvakerronnan osuuteen siinä, studio- ja jopa filmikuvaukseen. Tuntui, että kaikille oli jotain, kehitystä tapahtui ja ilmapiiri oli kannustava ja lämmin. Vuosi antoi mahdollisuuden miettiä jatkoa ja toi luottamusta omiin taitoihin kuvaajana.