Ikimuistoinen retki
Julkaistu 05.10.2022
Vuosi sitten syksyllä, taisi olla pimeintä aikaa marraskuussa, surffailin netissä ja etsin luontovalokuvaukseen liittyvää kurssia. Törmäsin Kuusamo-opiston mainokseen Luontokuvaajan ammatilliset taidot -koulutuksesta, kyseessä on vuoden mittaiset opinnot, jotka pystyisi tekemään työn ohessa. Lähetin hakemuksen ja jäin odottelemaan. Enpä silloin aavistanut millaiselle matkalle olin juuri “ostanut liput”. Jo valituksi tuleminen aiheutti pienimuotoisen kiljahduksen ja ihanan perhosarmeijan vatsaan. Helmikuussa 2022 aloitimme opinnot koronan takia poikkeuksellisesti etäjaksolla. Olipa virkistävää tutustua uusiin ihmisiin, kaikki olimme erilaisista lähtökohdista, mutta meitä yhdisti alusta asti samanlainen huumorintaju sekä tietysti rakkaus luontoon ja valokuvaamiseen. Minun matkani luontokuvauksen ihmeelliseen maailmaan oli todellakin alkanut!
Kaikki lähijaksot ovat olleet hyvin mietittyjä kokonaisuuksia, joissa olemme kuvanneet, kuvanneet ja kuvanneet. Kuvausreissuja ovat tukeneet teoriatunnit, jotka olemme pitäneet joko etänä lähijaksojen välissä tai kuvareissujen välissä lähijaksojen aikana. Jaksojen aikana olemme päässeet myös arvioimaan omia ja toisten kuvia, joka aluksi tuntui jännittävältä, mutta onkin osoittautunut todella kehittäväksi tavaksi oppia enemmän kuvaamisesta.
Lähijaksot ovat olleet monipuolisia, tiiviitä ja ikimuistoisia. Maaliskuun Riisitunturin reissu lumimyräkässä ei hetkessä unohdu eikä sekään, että aina on oikea sää kuvata eikä se, että kannattaa hyödyntää vallitsevat olosuhteet eikä keskittyä asioihin, joihin ei itse voi vaikuttaa. Linnut I -jaksolla ei paljon nukuttu, kun aamulla herätyskello herätti klo 2.30 ja auto starttasi teerikojulle klo 3.15 ja illalla tietysti myös kuvattiin. Makrokuvauksessa osa meistä nautti yöttömästä yöstä ja sen hienoista valoista pitkälle yöhön tikankontteja ja neidonkenkiä kuvaten. Maisemakuvausjaksolla Pähkänäkalliolle startattiin klo 4.00, yksin ei olisi ehkä tullut lähdettyä, mutta hyvällä porukalla ei herääminen ollut vaikeaa. Lähijaksoilla on ollut ihana rauha kuvata, aikataulut ovat lähes aina sovittavissa ja kuvauskohteessa inspiraatiota saa herätellä rauhassa juomalla vaikka kupin kahvia.
Jos pitäisi tiivistää mikä koulutuksessa on ollut parasta, ensimmäiseksi haluan nostaa Ari-Matin jäätävän ammattitaidon ja positiivisuuden kautta opettamisen, lisäksi olen saanut valtavasti uutta tietoa kuvaamisesta ja luonnosta, ikimuistoisia kokemuksia uusista ja erilaisista kuvauspaikoista sekä tietysti rakkaita uusia ystäviä ja tietysti myös paljon kuvia. Ja totta kai oman ensimmäisen näyttelykuvan tekeminen sekä kuvaesitelmän pitäminen Kuusamo Naturephoto -tapahtumassa olivat mahtava kokemus. Jos pitäisi miettiä, mikä tässä on ollut huonointa, ehdottomasti se, että koulutus kestää vain vuoden, helposti olisi mennyt toinen perään, että jatkokoulutusta odotellessa.
